KOIRAVALJAKKOKISAT OHKOLASSA

Tämän kauden ensimmäinen kisa johon osallistun on LemppariSprintti Heinolassa.
Olen ilmottautunut nuorten luokkaan ja ajan neljällä koiralla 2x 8km eli kahdeksan kilometriä kahtena päivänä. Ennen kuin osallistujalista tuli julkiseksi sanoin, että olen varmaan ainut kilpailija omassa luokassani, koska en ole muissa kisoissa koskaan nähnyt samanikäisiä ihmisä. Ja niin hän mie olinki :D  Mutta ei se haittaa, eipähä ainakaan tarttee ohittaa ketään paitsi, jos saan toisen luokan kilpailijat kiinni. Lähden pari  minuuttia aikuisten neljän koiran luokan jälkeen eli periaatteesa kilpailen niitä vastaan.
Reitti on motocross-radalla eli se on super mutkikas sekä ylä ja alamäkiä täynnä.
Mutta ei se miun kisatiimin vauhtia hidasta. Kisatiimiin aion ottaa keulaan Damekin ja Arielin, pyörään laitan Gassun ja Tonton. En oikeen osannut päättää, että otanko keulaan Onnin vai Damekin, koska Onni on nopeampi. Mutta päädyin kuitenkin Damsuun, koska se on treenannut koko talven miun kanssa ja Onni on ollu miulla keulassa ehkä kuus kertaa tänä talvena. 


DAY 1
PE. 3.3.2017


Tää päivä meni siinä, että ootettiin varmuutta siitä, että pääseekö kisaamaan vai perutaanko koko tapahtuma.
Kytättiin facebookkia koko ajan, koska sinne tuli kaikki ilmoitukset kisoihin liittyen. Sitten sinne tuli ilmotus, että ne kisat järjestetään. Aloin heti pakata koirien tavaroita ja viiä niitä autoon. Olin edellisenä päivänä siivonnu ja tuonu kaiken turhan roinan pois ni nyt sinne mahtu hyvin kaikki. Illalla tein ittelleni ranskalaiset letin, koska se on paras tapa pitää hiukset siististi ja helposti kiinni kisoissa. Sitten vain kävin nukkumaan, että saisin edes vähän unta.




DAY 2
LA. 4.3.2017


Heräsin jo kolmelta yöllä, puin vaatteet päälle ja lähdin ulos. Kannoin loput tavaroista autoon ja sitten menin auttamaan koirien pakkaamisessa. Menin koiratarhaan ja päästin ensin osan pennuista juoksutarhaan ja osan etutarhaan. Alettiin laittaa pentuja kuljetusboxeihin ja vasta sen jälkeen isot koirat. Sitten sammutettiin vaan valot kotonta ja lähdettiin. Nukuin melkein koko matkan, mutta pysähdyttiin seitsemän aikaan aamulla syömään aamupalaa, kun ajettiin abc:n ohi. Siitä kesti sitten vielä noin tunti ajaa Ohkolaan.

 Tultiin perille ja saatiin taas hyvä paikka, johon saatiin hyvin viritettyä reissuketjut. Sitten, kun oltiin saatu auto hyvin paikalleen myö alettiin lenkittää koiria ja laittaa pentuja ketjuun ulos. Juotin kisatiimin ja kaikki onneksi joi hyvin. Syötettii samalla pennut. Lähtoni oli vasta 12.57 joten aikaa oli hyvin, mutta rataselostus oli 10.00 ja siihen piti kaikkien kisaan osallistujien mennä. Pieni paniikki iski, kun luettiin, että kypärä on pakko olla ja oltiin unohdettu se kotiin. Lähdettiin kiertelemään ja kyselemään ihmisiltä, että olisiko heillä lainata. Sitten sain joltain kypärän lainaksi.
Käytiin auttamassa yhtä toista lähdössä, kun hän tarttesi handlereita. Katsottiin hänen ja muutaman muun lähtö, sitten kävin vaihtamassa itelleni kisavaatteet päälle. Sen jälkeen käytin kisatiimin vielä yhden kerran kävelemässä ja juoksutin niitä vähän, jotta itsekin lämpenisin edes pikkasen.




Laitoin reen valmiiksi ja koirat siihen eteen. Olin vahingossa laittanut Gassulle väärän kokoiset valjaat, mutta onneks huomattiin se ennen kuin puettiin ne sille. Lähdettiin jonoon koirien kanssa. Joku joka oli minun edelläni ei ollut paikalla, joten aikaa minun ja minun edelläni lähteneen valjakon välillä oli kaksi minuuttia (normaalisti yksi).

Sitten lähdin. Heti alussa oli jyrkkä ylämäki, mutta se meni helposti. Reitillä oli paaaljon jyrkkiä mutkia ja kun oon suht kevyt niin roikuin vaan reen perässä. Damekista huomasi, että se ei ole enää sprinttiin tarkoitettu. Olin juossut kaikki miljoona mäkeä ylös, mutta sitten tuli yksi mäki. Ensin mutka ja siitä suoraan jyrkkä mäki. Sen mutkan laidalla oli parisen kymmentä ihmistä katsomassa ja veikkaan, että Damek meni sekaisin siitä. Koirat juoksi mäen puoliväliin, mutta sitten Damek heitti uukkarin ja huusin jonkun apuun, koska koirat meni puun ympärille. Joku ihana nainen tuli auttamaan, kiitos hänen, pääsin jatkamaan matkaa. Jonkun matkan päästä menin jonkun valjakon ohi ja sekin sekoitti pakkaa. Mentiin ohi ennen alamäkeä ja koirat pysähtyi mäen lopussa. Sitten noin minuutin päästä pääsin liikkumaan ja taas keula meni löhöilemään lumihankeen. Sitten kurotin joustoon ja vedin koirat liikkeelle. Sitten matka jatkui. Tossa kaikessa säätämisessä meni jo ainakin viisi minuuttia. Loppumatka meni ihan ok vaikka juoksinkin mäet ylös veren maku suussa. Maaliin tultii samasta kohtaa kun lähdettiin eli se jyrkkä ylämäki oli nyt alamäki. Sen lopussa meinas reki keikata, mutta sain jalalla maasta potkaistua itseni takaisin kokonaan pystyyn. Rata oli ihan ok, mutta vähän se keulan pelleily aluksi harmitti. Menin 8 km olikohan melkein 23 min eli iiihan hyvä aika, kun kaikki nuo koirien outoihi pysähtymisiin ja hidasteluihin menny aika lasketaan mukaan.








Ajoin koirat autolle ja kävin kehumassa niitä. Kävin hakemassa koirille takit ja puin ne niitten päälle. Tarjottiin niille vettä ja kävelytettiin ne iskän kanssa. Laitettiin ne ihan vaan niitten omiin boxeihin takit päällä ni ei ainakaan tullu kylmä. Kisan jälkeen oli ihan kiva nälkä. Kävin kisakahvilasta ostamassa sämpylän helpottamaan kovimpaan nälkään. Kävin kattomassa lähempää harrasteluokat Arielin kanssa. Iskä lähti käymään sillä aikaa kaupassa, koska ei oltu otettu ruokaa mukaan. Harrasteluokkien palkintojenjako oli samana päivänä ja kävin kattomassa nekin, kun ei iltapäivälle ollu enää paljoo muita suunnitelmia. 


 Onnilla on aina "kylmä" ja siks sille laitettiin nytkin takki päälle :p


Iskä kävi vielä osan koirista illalla ajamassa, kun kisareiteille sai mennä treenaamaan koiria. Sit katottiin vaan ihmisten kuvaamia videoita kisasta ja käytettiin koirat vielä ulkona. Pakattiin koirat yöks autoon nukkumaan. Itsekin kävin nukkumaan yhdeksän kymmenen aikaan.


DAY 3
SU. 5.3.2017


Viime yönä nukuin aika huonosti, koska kapiinissa oleva webasto pysyi päällä vaan kaksi tuntia ja sen jälkeen se piti laittaa uudestaan päälle. Heräsin yöllä kokoajan kylmään ja miusta tuntuu, että painoin vahingossa pari kertaa väärästä nappulasta eikä se mennyt ollenkaan päälle. Heräsin aamulla, kun iskä tuli hakemaan Hillan ulos, joka nukkui miun jaloissa. Nukahin uudestaan ja heräsin vasta kahdeksalta, kun kukaan ei tullu herättämään. Puin vaatteet päälle ja menin ulos.









Koirat oli juotettu puol tuntia sitten, joten söin ihan ekana. Menin ulos, otin flexin ja aloin käyttää koiria ulkona. Tonto ei ollut juonut yhtään kun oltiin sille aamulla tarjottu, joten yritin tehdä sille jonkun super namin juoton jotta se joisi, mutta ei. Se on niin ärsyttävää jos joku koirista nirsoilee ennen treenejä tai kisaa. Käytiin taas auttamassa ihmisiä lähdöissä. Tulin melkein heti takaisin, koska nyt oma lähtöni oli puoli tuntia aijemmin. Kävin taas vaihtamassa kisavaatteet päälle ja laittamassa reen ja liinat valmiiksi. Nyt otin myös lasit päähän, koska oli niin kirkasta. Kävin itse vähän juoksemassa ja sitten käytin myös koirat. Siirsin toisessa ketjussa olevat isot koirat autoon ja laitoin kisatiimini tilalle. Laitoin koirille myös valmiiksi valjaat päälle. Ehkä kymmenen minuuttia siitä, kun jätin koirat ketjuun alettiin laittaa koiria liinoihin reen eteen.
Lähdettiin kohti lähtöviivaa. Kun oltiin menossa sinne huomasin, että koirat on paljon energisempiä ja enemmän innoisaan kuin edellisenä päivänä. Viivallakin koirat oli NIIN menossa :D Nyt jouduin lähtemään
kolme minuuttia myöhemmin.




Ja silti se taas tuli, lähtölaskenta. Syke aina nousee, kun lähettäjä sanoo sen viisi, neljä, kolme, kaksi, yksi, AJA! Sitten heti vaan huusin koirille, että mennää mennää. Huomasin ihan pienissäkin mutkissa, että rata oli tosi liukas. Yksi ylämäkikin oli niin jäässä, että jouduin juoksemaan radan ulkoreunassa missä muutkin olivat juosseet kengänjälkien perusteella. Koirat eivät edes yrittäneet pysähtyä missään vaiheessa, vaan menivät kokoajan eteenpäin. Sitten sain yhden kiinni ja ohitin vasta kun oltiin päästy mutkasta, koska en halunnut koirien menevän sotkuun. Pääsin ohi heti mutkan jälkeen ja taas koirat vähän ihmetteli vaikka onkin ohittanut kisoissa ihmisiä monta kertaa. Sitten taas lähdettiin kovaa. Siinä ylämäessä missä koirat olivat edellisenä päivänä meinannut heittää uukkarin niin nyt ne yrittivät vähän aikaisemmin, mutta ei kuitenkaan kääntynyt. Pääsin ylämäen päälläkin jonkun ohi ja loppumatka mentiinkin sitten melkeen täysiä. Nyt loppukirikin onnistu ja koirat tuli kovaa maaliin.




INSTAGRAM: ELLAPOLLANEN

 Maaliviivan yli tultua fiilis oli niin jees, koska olin ohittanut kaksi valjakkoa ongelmitta ja olin lähtenyt kolme minuuttia myöhemmin. Aikani oli ollut yli kaksi minuuttia kovempi kuin edellisenä päivänä eli ihan HEMMETIN KOVA MIUN PITKÄNMATKAN KOIRILTA!
Sunnuntaina olin toiseksi nopein nelosen huskyvaljakoista aikuiset mukaanlaskettuna ja kolmanneksi nopein yhteisajossa. Omassa luokassa ykköne. Ihan super proud of my team! <3
Ajoin koirat taas suoraa autolle ja laitoin ankkurin maaha. Annoin koirille niin isot halit, koska ne oli ihan parhaita. Oon niin happy, kun laitoin Damekin keulaa, koska se on vanha kisakoira ja muuteki iha luotto koira. Taas laitettiin koirille takit päälle ja taluteltii niitä. Koirat oli hetken reissuketjussa ja sitten söin nopeesti jotain hedelmiä, koska taas tuli hirvee nälkä. Sitten alettii pakkaa tavaroita ja laittaa koiria autoo. Vaihoin vaatteet ja sitten mentiin palkintojen jakoon. Palkinnoksi sain iha sika hienon Fitrocksin käsipainon. Ja sen jälkeen me oikeestaan heti lähettiinki. Ihan paras viikonloppu takana. Ensimmäisiks kunnon kisoiks ei oikeestaan paremmi ois voinu mennä!

Postauksesta tuli todella pitkä, mutta riittääpähän lukemista :D

-E


Kommentit

Suositut tekstit